Istuin eilen kahvikupposen ääressä tyttäreni kanssa. Ja johan sai kahvi kielenkannat laulamaan. Kun juttelimme kirjallisuudesta kääntyi keskustelu vanhoihin venäläisiin klassikoihin ja siihen kuinka vaatii totuttelua pysyä kärryillä kun ihmisiä on niin paljon. Siinä sitten tytär kertoi tietojaan venäjän opiskelunsa ajoilta, että venäjällä useimmiten on ei vain se oma nimi vaan myös vakiintunut lempinimi. (kaivatessasi lisätietoa Googleta Russian nicknames). Ehähdin siinä kysymään mikä mahtaisi olla isäni lempinimi. Nimittäin isän perunkirjoituksessa selvisi isällä olleen suomalaisen Johanneksen lisäksi myös venäläinen nimi Ivan. No isähän oli kotoisin nykyisen rajan itäpuolelta ja hän syntyi Venäjän vallan aikana.Lempinimi Ivanille on Vanja. Ja Ivan on sukua englantilaiselle John nimelle tarkoittaen Jumala on armollinen. Näin siis isällä oli sama nimi sekä suomeksi, että venäjäksi.
Kun siinä aikamme turistiin kävi ilmi että olen jokaiselle lapselleni antanut nimen joka on ikäänkuin perintöä isältäni. Esikoiseni oli suoraan Johannes, keskimmäiseni Juhana, eli väännös tuosta nimestä, juniorini puolestaan kantaa toisena nimenään Juhoa joka sekin periytyy samasta nimestä. Mutta entäs seniorini, tytär ei kai hän sentään? Tytär teki tutkimuksia nimensä Janita alkuperään. Mitäs sieltä löytyikään. Janita polveutuu espanjalaisesta nimestä Juanita joka on väännös Juan nimestä joka taas tarkoittaa Johannesta. Jos taas oletetaan Janita nimen tulleen ranskalaisesta nimestä Jeannette, joka on väännös nimestä Jean joka puolestaan tarkoittaa Johannesta.
Kun asiaa vielä hieman pohti huomasi ilman suuria johtolankoja äitini valinneen puolisokseen miehen jonka etunimi oli samaa sukua kuin äidin tyttönimi Johansson. Ja itse avioiduin miehen kanssa jolla oli "sama" nimi toisenanimenä kuin isälläni eli Juhani. Huh, huh! Minä joka psykologian tunneilla kovasti olin erimieltä Sigmund Freudin kanssa olinkin toiminut juuri Freudin oppien mukaisesti. Jälleen sai huomata ettei milloinkaan kannata sanoa:"ei koskaan" sillä melkoisella varmuudella tuon sanaparin joutuu syömään jossain vaiheessa elämää.
Tällaiset ajatukset pistivät turiseman tällä kertaa. Vielä taitaa olla kesää jäljellä vaikka aikaisin aamulla näinkin ja varsinkin kuulin kurkiauran lentävän pihamme yli. Nautitaan kesänrippeistä!
Kun siinä aikamme turistiin kävi ilmi että olen jokaiselle lapselleni antanut nimen joka on ikäänkuin perintöä isältäni. Esikoiseni oli suoraan Johannes, keskimmäiseni Juhana, eli väännös tuosta nimestä, juniorini puolestaan kantaa toisena nimenään Juhoa joka sekin periytyy samasta nimestä. Mutta entäs seniorini, tytär ei kai hän sentään? Tytär teki tutkimuksia nimensä Janita alkuperään. Mitäs sieltä löytyikään. Janita polveutuu espanjalaisesta nimestä Juanita joka on väännös Juan nimestä joka taas tarkoittaa Johannesta. Jos taas oletetaan Janita nimen tulleen ranskalaisesta nimestä Jeannette, joka on väännös nimestä Jean joka puolestaan tarkoittaa Johannesta.
Kun asiaa vielä hieman pohti huomasi ilman suuria johtolankoja äitini valinneen puolisokseen miehen jonka etunimi oli samaa sukua kuin äidin tyttönimi Johansson. Ja itse avioiduin miehen kanssa jolla oli "sama" nimi toisenanimenä kuin isälläni eli Juhani. Huh, huh! Minä joka psykologian tunneilla kovasti olin erimieltä Sigmund Freudin kanssa olinkin toiminut juuri Freudin oppien mukaisesti. Jälleen sai huomata ettei milloinkaan kannata sanoa:"ei koskaan" sillä melkoisella varmuudella tuon sanaparin joutuu syömään jossain vaiheessa elämää.
Tällaiset ajatukset pistivät turiseman tällä kertaa. Vielä taitaa olla kesää jäljellä vaikka aikaisin aamulla näinkin ja varsinkin kuulin kurkiauran lentävän pihamme yli. Nautitaan kesänrippeistä!
Noin se vaan menee, meilläkin on perheessä Juhani nimi miehellä ja pojalla.
VastaaPoistaMukavaa viikonvaihteen alkua!
Mulla lasten nimien valintaan vaikutti se että olin esikoiselle antanut nimen Johannes. Ex-mieheni sanoi ettei hän puutu lasten nimiin muuten kuin toivoo kaikkien lasten nimien alkavan J-kirjaimella esikoisen muistoksi.
PoistaTotta on että Isoisän ja Isoäidin sekä Isän ja Äidin kaimoja löytyy meidänkin lapsista mutta tytär päätti poiketa totutusta ja 4 lapselle löytyi ihan omat nimet jotka eivät ole suvussa esiintyneet ja hyvä niin.
VastaaPoistaTäällä on ollut hellettä liiankin kanssa,liekkö sitä intiaani kesää kun lämpötila kipusi jopa +27 asteeseen.Ukkosta kuului eilen mutta ei noussut päälle eikä antanut vettäkään.
Minä nimiä antaessani tiesin poikien nimien pohjautuvan isäni nimeen. Olin kuitenkin tyttären nimen valitessani ajatellut jotain persoonallista ja suvun perinnön tulevan toisissa nimissä molempien mummojen niminä. Joten tieto et Janita pohjautuu Johannekseen tuli melkoisena yllätyksenä.
PoistaEi parane luulla luuta lihaks' kissan päätä paistikkaaks saatika makkaraks.
VastaaPoistaEsikoisella vielä on sukututkimuksien mukaan ihka omat nimet.
Niinpä niin sitä ajatteli tyttären nimien kanssa, mutta toisin kävi. 1700 luvulta löytyy täys kaima XD.
Kuopuksen nimet ovat kaikki suvussa kulkevia nimiä. Enoni ehdotti nimeksi kuopukselle Karl Sebastian Henrik.
Freud'illa taitaa olla monessa sopassa lusikka.
Namu unia ja herkullista alkavaa viikkoa!