Tipallinen Joulukuu

Toiset ne viettää tipatonta tammikuuta, minä taas joudun repäsemään ja viettämään tipallista joulukuuta. Kävin tänään apoteekissa ja kaikkien muiden rohtojen mukaan tuli myös useampia eri silmätippoja.Tuli antibioottitippaa jota nyt sitten tiputtelen molempiin silmiin 6 kertaa päivässä. Siihen ei leikattavaan silmäänkin ettei sieltä vaan kulje pöpöjä leikattavaan silmään.

Sitten on tuo jo entuudestaan tutuksi tullut kostutustippa jota tulisi laittaa vähintään 8 kertaa päivässä molempiin silmiin koska molemmissa on varaosa, eli siirrännäinen. Parasta kaikesta lienee se että eri lääkkeiden tiputuksen välillä tulee olla varttitunti. Kyllä nyt eläkemuori ryhtyy ihan kokopäivähommiin.

Tiistaina sitten kohti Silmäklinikkaa. Kunhan ensin maanantaina soitan ja kysyn mihin aikaan leikkus on eli milloin sinne pitää mennä. Siellä sitten matkaan kohti kellarikerrosta missä leikkaussali on. Esivalmistelut, anturat sydämeen ja puudutus silmään ja kärräys tohtorisedän eteen. Siinä ei sitten saa edes varpaita heiluttaa jos tulee pakollinen tarve niin sormi pystyyn. Tohtorisetä tekee laserilla viiltoja vaihdettuun sarveiskalvoon. (ensin laittavat ehjän siirrännäisen, sitten rikkovat sen, hoh hoijakkaa). Veljeni muuten kertoi että kun hänen verkkokalvoaan poltettiin laserilla nenään osui välillä käryä. Mahtaa mulle tulla mukava olo leikkauspöydällä.

Leikkauksen jälkeen antibioottitipan käyttö vähenee 4 kertaan päivässä, mutta kuvioihin tulee myös kortisoonitippa 4 kertaa päivässä ja edelleen tuo 15 minuutin paussi tippojen välissä.

Pääsin tässä myös leikkimään Bonditarta. Velipoika kun lähtee Thaimaahan kuukaudeksi. Serkku lähetti sähköpostia kysellen josko tiedän mihin hotelliin veljeni menee tai josko saisin sen selville, lähettäisivät sinne joulutervehdyksen. Huh, tehtävä oli lievästi sanottuna vaikeaakin vaikeampi. Veljeni ei ihan hirveästi asioitaan revittele.Olin ystävän kanssa puhelimessa kun veljeni soitti. Minähän soittelin takaisin kun ensin ystävän kanssa oltiin vähintään 5 kertaa lopettamassa. 

Alkoi utelu veljeltä. Tyhmiä kysymyksiä joihin suurempaan osaan tiesin vastauksen jo etukäteen. Milloin lähdet? Milloin tulet takaisin? Onko siellä menneillään kuuma vai kylmä kausi? Onko sun hotellin varaus varma. vai pitäisikö mun kirjoittaa ja varmistaa asia? Juu ja pidän äidistä hyvää huolta. Ai niin millainen se sun hotelli on? Sattuukohan siitä olemaan kuvia netissä, olis kiva nähdä missä vietät lomasi? Hän mitään aavistamatta sanoi Googleta hotellin nimi ........... Niin no hyvää matkaa, laittelehan sähköpostia sieltä. Samalla olin jo Googlettanut hotellin ja kopsannut sen osoitteen ja liittänyt sen serkulleni menevään mailiin. Pahaa aavistamaton isoveikkani keksii kyllä tervehdyksen saatuaan miksi pikkusisko oli niin perin utelias.

Tällaisia turinoita tälläkertaa.