94-vuotta, eikä suotta

Tänään se sitten oli, nimittäin rakkaan äitini 94-vuotispäivä. pienellä läheisten piirillä sitä vietimme. Valitettavasti seniorini ei opiskelujen vuoksi voinut olla läsnä, sitä kompensoi 2 serkkuani Tampereelta.

valitan kuvan laatua

Tekniikan taitaja äiti sai lahjaksi digitaalisen sanelimen, syystä että hän on kirjannut ylös paperille elämäänsä lapsuudesta eteenpäin, mutta nyt kihdin runtelemat sormet eivät jaksa pitää kynää. Viimeiset vuodet puuttuvat ja koska hän haluaa että kirjoitelma nähdään vasta kun hänestä aika on jättänyt voi hän nyt sanella laitteelle sen mitä haluaisi paperille laittaa. Joku meistä voi sitten varmuuskopioida tekstin muistitikulle.

Ei makeaa mahan täydeltä, mutta juhlan kunniaksi täytyy hieman suuta koriaksi laittaa.

Muutamat kukat kukkien rakastaja äitini sai.

Täytyyhän juhlissa jotain tarjota

Oli suolasta, ja vähemmän suolasta

Oli juniorin väsäämä täytekakku

Kynttilä muuten soitti: Paljon onnea vaan...


Päivänsankari oli tyytyväinen, mutta illalla jo kovin väsynyt. Se lienee ymmärrettävää korkean iän vuoksi.

Miten ihanaa onkaan vielä tässä iässä saada pitää luonaan hyvä ja rakastava äiti! Miten kiitollinen saa olla kun hän on saanut säilyttää järkensä valon!

Nautitaan läheisistämme!